Umpimähkämatka Tampereelle 13.6.2019

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

  

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä asussaan.​​

 

Noutopöytään on katettuna kevätkaalisalaattia, savulohi-caesarsalaattia, tomaattia & basilikaa, leipä & voi, pääruokana sitruunakananpoikaa & lipstikka aiolia paahtoperunaa, mausteista kukkakaalia ja kikherneitä ja jälkiruuaksi kahvi & konvehti 

 

14:30-14:50      laivamatka takaisin Laukontorille, jossa Tampere opas jo odotteleekin ja n. 1,5 tunnin Tampereen likkoja -kiertoajelu pääsee alkuun.

Kierroksella kuullaan tarinoita naisten kaupungin vahvoista naisista kautta aikojen Minna Canthista, Maria Tirkkosesta ja Wivi Lönnistä Sara Hildéniin, Eila Pennaseen ja Tove Janssoniin.

 

16:30                  kierros päättyy  ja on aika jättää Tampere tältä erää

vitsit

Luokkaan oli tullut tarkastaja englannintunnille. Opettajatar kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja kysyi luokalta, mitä se tarkoittaa. Yksikään oppilaista ei viitannut. Hieman hermostuneena opettaja pyöritteli liitua sormissaan, kun se äkkiä tipahti lattialle. Hän kumartui nostamaan sitä. Silloin Pikku-Kalle viittasi. - No, Kalle, mitä tämä lause on suomeksi, opettaja kysyi. - Melkoinen perse, Pikku-Kalle vastasi. - Ulos! opettaja huusi naama punaisena. Pikku-Kalle nousi pulpetistaan, mutta ennen lähtöään hän sanoi vieressään istuneelle tarkastajalle: - Ei pitäis kuiskata jos ei tiedä.

 

 

Mies sai lääkäriltä ohjeen ottaa "pilleri" n. tunti ennen vaimon töistäpääsemistä.Vaimo soitti yllättäen,että jää ylitöihin,jolloin mies soitti lääkärille,joka neuvoi; Nyt tarvitaan sitten "salarakas" vaikka naapurista. Mies; Voi ei,siellä en tarvitse tällaisia pillereitä!!!
Lääkärin ohje; Light-pillerillä ei kannata ruveta "hommiin",mutta näyttää hyvältä uikkareissa. Premium-pillerit yleisinkäytetty. Plus++ pillerit; Tekee mieli vielä kotonakin!!

 

Mies asioi vakuutusyhtiön tiskillä ja pyysi; Saanko yhdistetyn palo- ja henkivakuutuksen? Virkailija; No,ei olla ennen kysytty,mutta kyllä me "räätälöimme" Teille sellaisen.Muuten,kenelle se palovakuutus tulee? Mies; Puujalalleni !!

 

sää tänään

16.00    +18°                     Melko pilvistä ja poutaa

17.00    +19°                     Melko pilvistä ja poutaa

 

17:10                  saavutaan Kangasalle,

Vehoniemen automuseolle, Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto

jossa istahdetaan ensin munkkikaffen ääreen ja sen jälkeen tutustutaan museoon pienellä opastetulla kierroksella.

Opastukset ovat ilmaisia.

Vehoniemenharju on oivallinen pysähdyspaikka pikkuvisiittiä tai koko päivän retkeä varten. Harjulla on hyvä pysähtyä jaloittelemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta. Näyttelyssä käynnin voi oman aikataulun ehdoilla tehdä nopeanakin läpijuoksuna tai asiantuntevan oppaan johdolla pidemmän kaavan mukaan. Ja näyttelyynhän on VAPAA PÄÄSY .

Näyttelyssämme on aina asiantunteva henkilö valmiina vastaamaan näyttelyesineiden herättämiin kysymyksiin tai muutoin kertomaan ajoneuvohistoriasta.

 Kahviomme on tottunut käsittelemään isojakin ryhmiä, nopeita aikatauluja ja ryhmäläisten omat toivomukset ovat luonnollisesti etusijalla. Kahvio on kuuluisa lusikkamunkkikahveistaan ja valkosuklaakakustaan sekä erikoisruokavalioleivonnaisista. Ja irtojäätelöähän Vehoniemeltä löytyy lähes joka makuun – myös sokeritonta sekä laktoositonta ! Vuonna 1927 rakennettu näkötorni on aivan näyttelyrakennuksen vieressä, vapaasti käytettävissä ja avoinna ilman erillistä korvausta.

 

18:00                  aikoihin päästäneen kotimatkalle

vitsit

Kaksi savolaispappaa istui puistonpenkillä,kun toinen kysyi; Ottako työ kuulluna,et KYS:sa tehtynä viimeyönä ensimaenen elimensiirto Kuopijossa? Toinen; En,mut mikä? Toinen; Ku tuo ryönä oli siirtännä toeseen lahkeeseen!

 

Atleettinen urheilijanuorukainen hölkkää puistossa. Kaksi vanhempaa naista katselee häntä kiinnostuneesti. Toinen sanoo: -Katsopa mikä profiili! Toinen katsoo ja toteaa: -Ei hullumpi, mutta voihan se kyllä olla avainnippukin.

 

Aviomies toi ruusuja vaimolleen 1v. hääpäivänään.Vaimo;Keltaisia,aijotko hyljätä minut? Mies; Ostin punaisia,mutta täytyy tunnustaa,että olen värisokea. Vaimo; Reilua,minunkin täytyy tunnustaa jotain.En ole Kemistä,vaan Keniasta kotoisin!!!

 

 20:08                  alkaen ollaan takaisin kotikulmilla

 

Retken hinta:  85eur/hlö, kun matkalaisia on vähintään 40

Toivottavasti  tuntuu mielenkiintoisille ja päästään ensi kesänä vähän toisenlaiselle Tampereen retkelle. Jos tulee mieleen mitään kysyttävää tai tarkennettavaa, olkaa toki yhteydessä.  Aurinkoisin terveisin . Tia

Astor oy Matkapalvelu – Travelservice www.astor.fi // matka@astor.fi

 

 

 

Lähettäjä: Astor Oy Matkapalvelu [mailto:matka@astor.fi]
Lähetetty: tiistai 12. helmikuuta 2019 13.25
Vastaanottaja: jouko.koskinen@ajm-konsultit.fi
Aihe: 13.06. UMPIMÄHKÄ - Tampere tarjous

 

Kuljettaja Irma Ojaniemi, puh. 0400-709377

 

07:45                  lähtö Tavitieltä tavallista reittiä Lehmustontielle Mikkolaan ja

                      kun kaikki reippaat retkeläiset ovat kyydissä suunnataan Valkeakoskelle

                      Vanha tie 130   >> ja ennen Hämeenlinnaa moottoritielle 12

vitsit /kysymyksiä

Millainen on köyhän miehen Viagra?
Vaimo haukkuu pystyyn.

Miksi maailman nopein muurari on nainen?
Heti kun hän ottaa kivet käteen, piippu on jo pystyssä.

Mitä eroa on mustilla ja vihreillä oliiveilla?
Musti on koira.

Kumpi voitti, suomalainen vai ranskalainen?
Suomalainen, koska hän söi ranskalaisen.

Mitä yhteistä on ampiaisilla ja manneilla?
Kun yhden suututtaa ni on koko suku perässä.

 

sää tänään

08.00                    +12°              Melko pilvistä ja poutaa

09.00          +12°                        

Hyvinkää

Kohteesta Wikipedia

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnassa. Hyvinkää on osa Helsingin metropolialuetta. Sen väkiluku on noin 47 000 (2016), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917 ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalais­kunnasta 1926. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriokaupunkina ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana[8]. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[9] Kaupunki kuuluu pääradan kasvukäytävään[10] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

                      edelleen vanha tie 130

                                           Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo ja taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri ovat Riihimäellä.[7][8]

 

Viralan työväentalo

Joulukuussa 2013 meistä ( PTR ) tuli kahden työväen talon omistajia kun sovittiin Viralan työväentalon ostosta yhdistyksellemme. Jo vuonna 2000 ostimme Asunnan työväentalon ja näin olemme pelastaneet kaksi historiallista kohdetta jatka-maan ”elämäänsä”.

Viralan työväentalo sijaitsee Janakkalassa osoitteessa Siankärsäntie 12.

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, jäsenet puolihintaan omaan käyttöön, juhlat yms.. Talolla on myös omat facebook-sivut.

Työväentalo kokoontumis paikkana

Sekä Asunnan että Viralan työväentalo ovat löytäneet uudelleen paikalliset käyttäjät sillä

mm. Koilliskeuruun Haka on käyttänyt Asunnan työväentaloa kokouksiinsa ja kyläjuhliinsa.

 

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki.[8] Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[9] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

                      ja sitten edelleen moottoritietä E 12

Iittala

Kuva Iittalan rautatieasemalta.

Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama ja suurin kylä. Iittalan taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 2 360 asukasta.[1]

Taajamassa sijaitsee Iittalan lasitehdas ja Iittalan lasikeskus. Taajaman kautta kulkee Riihimäki–Tampere-rata, joka on osa Suomen päärataa, ja siellä on Iittalan rautatieasema. Iittala liitettiin muun Kalvolan mukana Hämeenlinnaan kuntaliitoksessa vuonna 2009.

Iittalaan valmistui syksyllä 2017 hyvinvointikeskus Sauvola, jonka palvelut korvasivat muun muassa palvelukoti Koivurinteen toiminnan. Sauvolan hyvinvointikeskus sijaitsee Sauvalan aukiolla.

josta tielle 130 ja edelleen tielle 303 ja kohti Visavuorta , Vanajaveden rannalle (matka 121 km ja aika 1h 32min)

 

10:30                  saapuminen Visavuoreen, Visavuorentie 80, 37770 Tarttila,

045-6677 998 ) joka oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja koti. Kansallisromanttinen Visavuori rakennettiin 1893-1912 ja se oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka suunniteltiin suomalaisuusaatteen saattelemana. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman, kun keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljee on puolestaan kuin pieni linna.

Visavuori

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin kansallisromanttinen ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen saattelemana Suomen maaseudulle etsiytyivät lähes kaikki maailmalla opiskelleet taiteilijaystävykset: Axel Gallén, Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eero Järnefelt.

Visavuori oli Emil Wikströmin koti ja ateljee. Ensimmäisessä Visavuoressa, joka rakennettiin paikalle vuosina 1893-1894, asuin- ja työtilat olivat saman katon alla. Tämä karjalaishenkinen hirsilinna kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo vuonna 1896 ja uusissa suunnitelmissa Wikström päätti toteuttaa kodin ja ateljeen erillisinä rakennuksina. Nykyinen asuinrakennus valmistui vuonna 1902 ja ateljeerakennus vuotta myöhemmin 1903.

Visavuori on säilynyt lähes muuttumattomana niistä ajoista, kun Wikström siellä asui ja työskenteli. Erikoisen, hirsisen asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin kokea vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.

Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni. Valokuvauksen ja tähtitieteen lisäksi Wikström harrasti musiikkia ja puutarhanhoitoa, joten vuoden 1912 laajennuksessa hän lisäsi ateljeerakennukseen talvipuutarhan sekä parven veljensä rakentamia urkuja varten.

Visavuoren museosäätiö perustettiin 1966. Wikströmin perikunta lahjoitti taideteokset sekä rakennukset irtaimistoineen museosäätiölle ja Visavuori avattiin yleisölle vuonna 1967.

Jaetaan 2 ryhmään

  • vasen puoli ykkönen ja lähtee ensin ja palattuaan on kahvit

 

  • oikea puoli kakkonen, ensin kahvit ja sitten kierros

 

Nautitaan aamukahvit vanhassa valimossa toimivassa kahvilassa, jonka jälkeen / tai sen jälken oppaan johdolla tutustutaan Visavuoren ateljeehen ja asuinrakennukseen. Opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään sekä Visavuoren rakennuksista.  Kierroksen jälkeen tai ennen kierrosta mennään Kari-paviljonkiin, missä jokainen saa tutustua näyttelyyn omatoimisesti. Kari-paviljongissa on esillä Kari Suomalaisen pilapiirrosnäyttely sekä vaihtuvia näyttelyitä. Opastetun osuuden jälkeen jää vielä omaakin aikaa kävelyyn puutarhassa tai Kari Suomalaisen ateljeessa piipahtamiseen.

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, vanha tie 130

vitsit

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian mainitsi: Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

-No niimpä tuli.

-Mites olisi...paluumatkalla...?

-Taisitpa arvata ajatukseni...?

-Kyllä. Käydään myös paluumatkalla nuuhkimassa.

 

Olisiko olleet samat mummo ja vaari, kun alkoivat muistella miten ennen tehtiin. Päätettiin sitten kokeilla vieläkö se onnistuisi. Mummo kyseli, että ehdinkö riisua hameen? Ehdit, ehdit sanoi vaari. Ehdinkö riisua puseronkin? Ehdit toki.

Ehdinkö riisua sukatkin? Ehdit, ehdit. Ehdit vaikka parsiakin ne.

 

Muori ja vaari päättivät, että josko sitä vielä kokeiltaisiin. Kun homma oli jotenkuten saatu hoidettua, huokaili muori, että eipä se ole ennen noin hyvältä tuntunutkaan johon vaari nolona, että eipä se ole ennen kaksinkerroin ollutkaan.

 

sää tänään

11.00   +14°   Melkein selkeää ja poutaa

12.00    +15°         Melkein selkeää ja poutaa

 

11:50                  matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa tietä 303 vanhalle tielle 130 ja sitten ennen Lempäälää moottoritielle E 12

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 235 487[2] ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.[7]

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

 

13:00                  Hopealinjojen laiva lähtee Laukontori 10 LH 2, 33200 Tampere                      https://www.hopealinjat.fi   

 kohti parinkymmenen minuutin matkan päässä sijaitsevaa vehreää Viikinsaarta. 

Viikinsaaren vihreä luonto, idyllinen pitsihuvila, suloiset hiekkarannat ja nostalginen tunnelma hurmaavat koko perheen. Tampereen kaunein kesäkeidas toimii tapahtumapaikkana perheen päiväretkille, ystävien piknikhetkille, upeille kesähäille sekä muille mieleenpainuville juhlille.

Viikinsaari 2, 33950 Tampere

Tunnelmallinen kesäravintola Viikinsaari soveltuu niin pienempien ilojen kuin isompien tilaisuuksien tapahtumapaikaksi ja retkeilijöitä palvelee kesäisin myös kioski. Upea luonnonympäristö, tilaussauna, grillausmahdollisuudet sekä kattavat ravintolapalvelut tekevät Viikinsaaresta erinomaisen kohteen myös virkistyspäiville. Viikinsaaren kesäteatteri, lasten leikkipuisto ja monet aktiviteettimahdollisuudet pitävät huolen siitä, että saari on täynnä hyväntuulista tekemistä.

Lounas ravintola Viikinsaaressa, joka sijaitsee kauniissa vanhassa villassa.

RAVINTOLA 

Paikallisten makujen aatelia jo vuodesta 1866

Tarjoilussa järvimaisemiin sopivaa konstailematonta suomalaista ruokaa pitkällä historialla ja modernilla otteella.

​Panostamme kotimaisiin raaka-aineisiin, paikallisten tuottajien tuotteisiin ja Viikinsaaren omaan yrttitarhaan.

 Tampereen vanhin ravintola

​Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist perusti Viikinsaareen ulkoilmaravintolan vuonna 1866. Omakseen hän osti Viikinsaaren sekä viereisen Lehtisaaren, alkuperäiseltä nimeltään Kaidesaaret, Viikin kartanon isännältä Carl Gustaf Brakelilta vuonna 1881. Nykyisen pitsihuvilan paikalle rakennettiin Tampereen ensimmäisen kesäravintolan vuonna 1886. Alkuperäinen ravintolarakennus tuhoutui vuonna 1895 tulipalossa, kuten myös seuraava rakennus vuonna 1900. Kuitenkin vielä samana vuonna pystytettiin tilalle kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema pitsihuvila, joka toimii vielä tänäkin päivänä Tampereen ainoana ja oikeana kesäravintola lähes alkuperäisessä