Jouko Koskinen 70-v 21.1.2018

Lisää tietoa löytyy Korson Vedon kotisivuilta ja 20.1.2018 Hesarista sivun verran eli

70-vuotias: Vaikka Jouko Koskinen kyllästyi vuosia sitten poliittisiin peleihin, hän pitää sitkeästi kiinni demariaatteesta.

Otsikko:

Korson ison jehun pitkä tie

Alaotsikko:

Jouko Koskinen iloitsee Lumosta ja valaa esimerkillään uskoa positiivisuuteen

Kuvateksti: ”Tähän Korson  monitoimitaloon Lumoon liittyy pari upeaa asiaa. Ensinnäkin se on ja pysyy. Toiseksi sain sen  tiimoilta korkeimmasta oikeudesta paperin, joka osoittaa etten ole tehnyt mitään väärää”, sanoo entinen  kunnallispoliitikko Jouko Koskinen

- - - - - - - - - - - -

ITSE JUTTU ALKAA TÄSTÄ:

Petri Immonen

KORSO. ”Ainakaan kukaan ei voi väittää, ettei Korsossa pystytä tilojen puutteen vuoksi järjestämään mitään”, lohkaisee  Jouko Koskinen monitoimitalo Lumon aulassa.

    Hän on jo innoissaan seuraavan päivän lentopallon mestaruusliigan ottelusta Lumon urheiluhallissa. Hän menee sinne järjestyksenvalvojaksi.

    Koskisen mukaan Lumosta haluttiin juuri tällainen monien  mahdollisuuksien talo. Siksi siellä on myös kirjasto, lukio, näyttämö ja ravintola. ”Lisäksi  tapahtumia on niin, etteivät tahdo kalenteriin mahtua”, hän lisää hymyillen.

    70 täyttävää Koskista voisi puheidensa perusteella luulla Lumon omistajaksi. No, ei hän sitä tietenkään ole. Tosin ilman häntä ei vuonna 2003 avattua rakennusta kenties olisi edes olemassa - ainakaan tällaisena menestystarinana:

    Vantaan verkkosivujen mukaan talossa käy vuosittain noin 500 000 asiakasta.

    Koskinen on entinen Vantaan kunnallispoliitikko, joka Korson alueen kehittämistoimikunnassa ja Korson keskustakiinteistöjen hallituksen puheenjohtajana  suunnitteli ja muovasi kaupunginosansa ilmettä.  

    Ränsistyneen huoltoaseman paikalle noussut Lumo on noiden suunnitelmien helmi.

    Siihen liittyi myös Koskisen pahin painajainen. Siitä lisää tuonnempana.

JOUKO Koskinen on kulkenut pitkän tien vaatimattomista oloista Pirkanmaalta isoksi jehuksi Korsoon. Hän näyttää valokuvaa, jossa hän veljineen poseeraa Teiskossa kotipihalla 1950-luvulla.

    ”Kotonamme oli keittiö, kammari ja kuusi henkeä. Koulumatkani oli liki viisi kilometriä”, hän kertoo.

    Työntekoa opetti isä, joka oli metsätyömies. Heti kun pojat alkoivat kävellä, he pääsivät  pyöräntarakalla metsähommiin.

”Pokasaha kulki siinä kaulassa.”

    Sittemmin Koskinen opiskeli rakennusmestariksi. Oman konsulttifirmansa hän perusti 1990. Siis laman keskelle. ”En jossakin vaiheessa uskaltanut kertoa vaimolleni, etten ehkä voisi maksaa itselleni palkkaa.”

    Sitkeys kuitenkin kannatti.  Firma toimii yhä, ja parhaillaan Koskinen valvoo tornitalon työmaata Lumon vieressä. Alan töitä hän aikoo tehdä niin kauan kuin niitä tarjotaan.

    Kodin hän on rakennuttanut perheelleen kahdesti. Ensin Tampereelle ja sitten Korsoon, jonne hän asettui 1984 ollessaan Rakennusmestarien liiton kenttäpäällikkö. Paikan hyvät  kulkuyhteydet miellyttivät, koska työ vei häntä ympäri Suomea.

    Korsolaisena hän ei jäänyt sivustakatsojaksi. Hän meni sosiaalidemokraattiseen työväenyhdistykseen ja urheiluseura Korson Vetoon, jossa hän auttoi käynnistämään jopa koripallotoiminnan.

    Hän puhuu useaan otteeseen  positiivisen ajattelun voimasta.

    Uskoa siihen hän levittää  esimerkillään, kun hän nykyisin johtaa Korson Eläkkeensaajia ja Pohjantähden Työväen Retkeilijöitä. Tällainen palkaton yhdistystoiminta tuntuu hänestä itsestäänselvyydeltä. ”Koen siinä tekeväni hyvää muille.”

SE painajainen alkoi syksyllä 2002, kun Koskista ja Korson keskustakiinteistöjen entistä toimitusjohtajaa Seppo Nurmea alettiin epäillä Lumon rakennuttamiseen liittyneistä talousepäselvyyksistä.

    Tuomioita heille luettiin  Vantaan käräjäoikeudessa 2006.

    ”Se oli jumalattoman rankkaa aikaa. Samalla näin ketkä ovat oikeita ystäviäni. Ilman heitä ja perhettäni en olisi sitä painetta kestänyt”, miettii Koskinen.           

    Lumo-kohun alkaessa hän istui kunnanvaltuuston demariryhmässä. Koko juttu alkoi tuntua henkilökohtaiselta ajojahdilta, kun hän sai tukea lähinnä muilta puolueilta. ”Siinä näkyi politiikan raadollisuus. Omat purivat”, hän summaa.

    Vuonna 2009 tilanne muuttui. Helsingin hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomiot kaikilta osin, vapautti syytetyt rangaistuksista ja korvauksista ja määräsi heille maksettavaksi   huomattavia korvauksia. Tämän tuomion korkein oikeus vahvisti.

   Kohuvuosina Koskinen sai paljon negatiivista julkisuutta.

    ”Vain HS:n Kimmo Oksanen kirjoitti koko ajan neutraalisti”, hän muistaa.

    Pitkästä prosessista ei jäänyt vaurioita. ”Sain siitä voimaa sitoutua vapaaehtoistöihin yhä lujemmin”, Koskinen toteaa.

VAIKKA Koskinen on jättänyt politiikan, demariaatetta hän ei  hylännyt. Siinä painaa ehkä sukuhistoriakin. Valkoiset ampuivat hänen isoisänsä Tampereen ortodoksisen kirkon portaille sisällissodassa 1918.

    Huolimatta 2000-luvun alun tapahtumista on Koskinen siis yhä puoleen jäsen.

    "Toistaiseksi olen hakenut aina katuvaisena maksulapun  takaisin roskiksesta, johon sen usein ensin heitän”, hän myöntää.

- - - - - - - - -

KUKA

Jouko Koskinen

Yrittäjä ja yhdistysaktiivi.

Syntynyt 21. tammikuuta 1948 Teiskossa. Asuu Korsossa. Naimisissa. Kolme aikuista lasta.

Perusti oman rakennusalan yrityksensä AJM-Konsultit 1990. Rakennusvalvoja 2004.  Rakennuttaja (RAP) 2005.

Sosiaalidemokraatti. Vantaan kaupunginvaltuutettu 1992-2004. Vaikutti merkittävästi Korson uuden keskustan kehittämiseen.

Rakennusmies Oriveden ammattikoulun rakennusmieslinjalta 1965. Rakennusmestari Tampereen Teknillisen koulun rakennusosaston talonrakennuslinjalta 1970.

Pohjantähden Työväen Retkeilijöiden pj., Korson Eläkkeensaajien pj. ja Korson Vedon kunniapj.

Pelasi nuorena vakavissaan lentopalloa, joka on yhä hänen suosikkiurheilulajinsa.

Rentoutuu talkootöissä.